Vaihtelevan energiantuotannon integrointikustannukset voidaan jakaa niin kutsuttuihin profiilikustannuksiin, paikkasidonnaisiin kustannuksiin ja verkkokustannuksiin. Hankkeessa tuotetaan estimointimenetelmään perustuva arvio näiden kustannusten kokonaissuuruudesta sekä keskinäisestä suhteesta eri vaihtelevan energiantuotannon tavoitetasoille.
Kustannusten täsmällinen identifiointi on erittäin tärkeää, koska vasta tämän jälkeen on mahdollista suunnitella älykkäitä ICT-järjestelmiä, digitaalisia palveluita ja kysynnän tehokasta hallintaa siten, että integrointikustannukset minimoituvat.
Kuva: Wholesale (spot) price, October 2011.
Tuotantopuolella tarvitaan sellaista kapasiteettia, joka voidaan kutsua toimintaan nopealla aikajänteellä, mikäli uusiutuvaan energiantuotantoon liittyvää tuotantoa ei markkinoille saada. Lyhytaikaiseen kysynnän ja tarjonnan tasapainotukseen liittyvän kapasiteetin merkitys korostuu. Molemmat näistä aiheuttavat systeemitasolla lisäkustannuksia, jotka tulevat yhteiskunnan kannettaviksi jotain kanavaa myöten.
Integrointikustannusten minimoimisen näkökulmasta onkin olennaista lisätä tuotannon ja kysynnän välistä korrelaatiota. Useiden tutkimusten mukaan integrointikustannuksia voidaan pienentää olennaisesti parantamalla systeemisuunnittelua ja kehittämällä mekanismeja, jotka lisäävät kysyntään liittyvää joustavuutta.
Vaihtelevan energiantuotannon integrointikustannusten minimoimisessa yhteiskunnan päättäjillä on olennainen rooli. Tämä näkyy pitkän aikavälin tuotantorakenteeseen, älykkäisiin sähköverkkoihin ja kysynnän joustavuutta lisääviin ratkaisuihin liittyviä investointisuunnitelmia laadittaessa. Näiden kysymysten – uusiutuvan energian integrointikustannuksien sekä kysynnän joustavuuden ja hinnoittelun – ympärille on alkanut kiihtyvällä tahdilla generoitua myös alan kirjallisuutta.
Kuvassa etualalla Maria Kopsakangas-Savolainen ja Hannu Huuki. Kuva: Kati Leinonen.