Tänä päivänä Twitterissä ahkerasti twiittaavat tieteentekijät elävät tiedeviestintäkulttuurin murroksessa. Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) painotuksen mukaan tutkijoille tarjotaan nyt entistä tietoisemmin vuorovaikutusmahdollisuuksia ja omaa roolia tieteen popularisoinnissa eli yleistajuistamisessa.

Monitieteisessä hankkeessa on paljon ei-asiantuntijoita suhteessa toistensa aloihin. Siksi tieteellisten tekstien sisältö, joka näyttäytyy alaa tuntemattomalle yleisölle informaationa – tai jopa misinformaationa eli vääränä tietona – on aivan ensimmäiseksi avattava eri tieteenaloja edustavien, yhteistä tulosta tavoittelevien tutkijoiden kesken. Popularisointi on edellytys informaation yhdistämiselle aikaisempiin tietorakenteisiin.

Informaatiotutkimuksessa yleisen tiedon arvoketju -käsitteen mukaan tietämisellä tarkoitetaan informaation tulkintaa ja ymmärtämistä, joka mahdollistaa uuden tiedon luomisen ja innovaatioiden syntymisen. Ymmärrys mahdollistuu vuorovaikutuksessa. Esimerkiksi yliopiston ja teollisuuden aidon ja kiinteän yhteistyön sekä huippututkijoiden panosten on todettu tuottavan eri osapuolia hyödyttäviä merkittäviä tuloksia – menestystarinoiksi saakka kertoo Kalle Kantola FIMECC-ohjelmasta. Uuden tiedon luominen on entistä näkyvämmin esillä myös Vuorovaikutus-tiimissä, kun Anna Suorsa aloittaa tähän liittyvää Postdoc-tutkimustaan.

”Pilvipalvelut vaihtelevan, hajautetun energiantuotannon mahdollistajana” – Miten se menikään?

Tutkimusta edistävässä yhteistyössä on vahva käytännön tekemisen maku. Näin myös helmikuun alun arjessa: juuri ennen BCDC Energian verkkosivujen julkaisemista ja Tulevaisuusvaliokunnan selvittelyhankkeiden esittäytymistilaisuutta, Vuorovaikutus-tiimissä hyörittiin. Aktiivisten tutkijoiden tieteellisiä tekstejä tuli deadlinen lähestyessä sähköpostin täydeltä. Monitieteisen kentän informaatio ei kaikin ajoin avautunut informaatioalan ammattilaiselle ja viestijälle. Tarvittiin yhteistyötä – puheluja, sähköposteja, Basecamp-viestejä: ”Mitä tarkoitittekaan…?” Kului paljon aikaa, kahvia ja suklaata. Aina nämäkään eivät riittäneet.

Hankkeen aloituksesta on kulunut puolisen vuotta, mutta monitieteisen hankkeen tiimien syvintä tiedettä, sanastoa ja viestinnän tapoja on edelleen hyvin haasteellista ymmärtää. Yksittäisten ilmaisujen merkitys ja tausta täytyy varmistaa. Tämän jälkeen saamme kuitenkin lukea maallikon silmin: ”Pilvipalvelut aurinko- ja tuulienergian pientuotannon mahdollistajana”. – Näinhän se menee! On siis suunnattava suoraan tiedeviestinnän murroksen ytimeen: Viestijän rooli muuttuu ennen kaikkea koko energiayhteisöä tukevaksi, tutkijoiden viestintään osallistumista kannustavaksi, ohjaavaksi ja organisoivaksi.

”By the invisible hand”

BCDC Energian Twitter-kuvaustekstiin ilmestyi huhtikuun alkupuolella teksti: ”Tweets allocated by the invisible hand via @marskimaa and @TeemuMerilainen from BCDC Market #bcdcenergia”

Kauppiksen Hannu Savolainen ja Teemu Meriläinen selittävät legendaarista Smithin teoriaa. Vuorovaikutustiimiläiselle se näyttäytyy humoristisena twiittaussapluunana. Näin nähtynä twittaajat toimisivat myös viestinnässä yksilön oman edun lisäksi yleisen edun mukaisesti, johon ohjaa näkymätön käsi, invisible hand. Pidemmälle viedyssä tulkinnassa ilmaisun alun perin käsittämätön informaatiosisältö muuttuu mielenkiintoisella tavalla varsin syvälliseksi, huumorilla maustetuksi viestiksi. Twitter-kytkös kertoo ilahduttavasti siitä, että tutkijat eivät pelkästään toimi tietoisena nykytieteen tekemisen vaateista, vaan ymmärtävät tieteen popularisoinnin arvon osana tutkijan työtään. Monitieteisyys on moniäänisyyden rikkautta. Tämä halutaan tehdä tiettäväksi myös hankkeen ulkopuoliselle yleisölle. Viestinnänsuunnittelija Kaisu Innanen tarttuu näihin haasteisiin verkostoitumalla ja tutkimalla vuorovaikutusta.

Myös muualla tutkimusmaailmassa on saatu jo vuosia sitten hyviä kokemuksia tiimien välisestä vuorovaikutuksesta yleisten etujen – yhteisten tavoitteiden kannalta. ”Kun tiedetään toisista tutkijoina ja asiantuntijoina enemmän, huomataan, että intressit ovat yhteneväiset”, kertoi Oulun yliopiston Thule-instituutin tutkimuskoordinaattori Jouko Inkeröinen vuoden 2012 Hermes-lehdessä.

Hyvät kompromissit tuottavat uuden kielen

STN:n johtavan tiedeasiantuntijan Tiina Petäsen Prezi-esityksen mukaan hankkeen vuorovaikutussuunnitelma on tiedon hyödyntämisen suunnitelma. ”Miten sinun hankkeesi voisi edistää tiedon hyödyntämistä?”, Petänen kysyy ja lisää, että STN:n asettamiin tavoitteisiin pääsemiseen vaikuttaa konsortion tutkimusryhmien kyky luoda ja osallistua menestykselliseen vuorovaikutukseen. Samalla edetään myös monitieteisestä kohti tieteidenvälistä tulosta. Popularisoitu kieli on se hyödyntämisen avain, jolla tietoa tuotetaan päätöksenteon tueksi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus lisääntyy, kun kerrotaan eteenpäin – ymmärrettävästi.  Myös oman kotiyksikkömme – Informaatiotutkimuksen ja viestinnän – TIEMA-ohjelmassa perehdytään popularisoinnin keinoihin ja kehitetään näin myös alan aloittelevien tutkijoiden kansantajuistamisen taitoja. Avain on siis olemassa.

Kirjoittaja:
Kaisa Ikonen
projektitutkija
Oulun yliopisto, Informaatiotutkimuksen ja viestinnän yksikkö
kaisa.ikonen(a)oulu.fi