Enni  Ruokamo kertoo BCDC:n haastattelussa moniulotteisesti väitöstutkimuksensa sisällöstä, menetelmästä sekä tuloksista ja niiden hyödynnettävyydestä. Lisäksi hän pohtii tutkimuksensa merkitystä laajempien – mm. ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien – tavoitteiden ja päämäärien saavuttamisessa, sekä kokemuksiaan tutkijuudesta.

 

Kerrotko, kuka olet ja missä valmistelit väitöstutkimuksesi?

Olen Enni Ruokamo, BCDC Energian tutkija Markkinat-tiimistä ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tohtorikoulutettava taloustieteestä.

 

Mikä on väitöskirjasi aihe ja mitkä sen keskeiset sisällöt?

Väitöstutkimukseni käsittelee kotitalouksia osana energiajärjestelmän ilmastoystävällisiä ratkaisuja. Teoksen virallinen nimi on Kotitalouksien preferenssit energiahyödykkeisiin ja -palveluihin: valintakoesovellus (Household preferences for energy goods and services : a choice experiment application).

Väitöstutkimuksessani selvitin kotitalouksien suhtautumista ja mieltymyksiä

• energiatehokkaisiin hybridilämmitysjärjestelmiin. Keskityin vesikiertoisiin lämmitysratkaisuihin, eli maalämpöön, poistoilmalämpöpumppuihin, varaavaan sähkölämmitykseen, kauko-, puu- ja pellettilämmitykseen, sekä näiden ohella mahdollisesti käytettäviin tukilämmitysjärjestelmiin.
• kysyntäjousto- eli joustavan sähkönkulutuksen ratkaisuihin, kuten dynaamisiin sähkönmyynti- ja siirtosopimuksiin sekä lämmityksen ja käyttösähkön etäohjauspalveluihin.

 

Mitä uutta tietoa ja uusia tuloksia väitöstutkimus tarjoaa?

Hybridilämmitysjärjestelmiä koskevaa tieteellistä tutkimusta on tehty aiemmin hyvin vähän. Kotitalouksien suhtautumista ja mieltymyksiä esiintuovana tutkimuksena väitöskirjani on sarjassaan ensimmäisiä. Myöskään kotitalouksien suhtautumisesta kokonaisvaltaisiin kysyntäjoustoratkaisuihin ei ole saatavilla riittävästi tietoa. Väitöskirjani vastaa tähän tarpeeseen selvittämällä mm. kotitalouksien joustoon liittyviä korvausvaatimuksia. Väitöstutkimukseni tutkimusaineistot perustuvat laajoihin satunnaistettuihin kyselytutkimuksiin. Molemmat aiheet ovat erittäin ajankohtaisia, sillä energiatehokkuuden ja kysyntäjouston lisäämisellä on merkittävä rooli energiamurroksen läpiviennissä.

Havaitsin kotitalouksien suhtautuvan erilaisiin lämmitysjärjestelmiin todella vaihtelevasti. Lämmitysratkaisuista maalämpö oli selkeästi suosituin ja kaukolämpö toiseksi suosituin. Yleisesti lämmitysjärjestelmän valintaan vaikuttivat investointi- ja käyttökustannukset, käyttömukavuus sekä lämmitysjärjestelmän ympäristöystävällisyys. Kotitaloudet suhtautuivat myönteisesti myös hybridilämmitykseen, jossa päälämmitysjärjestelmää täydennettiin tukilämmitysjärjestelmällä – kuten aurinkokeräin ja aurinkopaneeliyhdistelmällä tai ilmalämpöpumpulla. Kaikenlaiset pää- ja tukilämmitysjärjestelmien yhdistelmät eivät kuitenkaan olleet yhtä suosittuja.

Sain selville, että valtaosa kotitalouksista oli valinnut kiinteähintaisen sähkösopimuksen. Valintaa perusteltiin etenkin hinnoittelun ymmärrettävyydellä ja halulla välttää pörssisähkösopimukselle tyypillistä hintavaihtelua. Vain harvalla kotitaloudella oli käytössään pörssisähkösopimus, jossa sähkön hinta vaihtelee tunneittain. Sähkön siirtosopimuspuolella puolestaan voisi olla tilaa tehoperusteiselle vaihtoehdolle.

Pörssisähkösopimukset tarvitsevat rinnalleen hyvän ja vaivattoman palvelukokonaisuuden. Kotitaloudet olivat valmiimpia lämmityksen älykkääseen etäohjaukseen kuin käyttösähkön älykkääseen etäohjaukseen. Myös ajankohdalla oli väliä: älykkääseen etäohjaukseen ollaan valmiimpia aamulla kuin illalla.

Haluan myös korostaa, että kotitaloudet arvostivat kysyntäjouston mahdollistamia hiilidioksidipäästövähennyksiä energiajärjestelmässä. Tämä kertoo siitä, että rahallisen korvauksen ohella myös muut arvot voivat lisätä kotitalouksien osallistumista kysyntäjoustoon.

 

Millainen rooli väitöstutkimuksellasi ja sen tuloksilla on suhteessa…

… BCDC-hankkeen ja Markkinat-tiimin tutkimustehtäviin, tavoitteisiin ja päämääriin?

BCDC-hankkeessa etsimme ratkaisuja energiajärjestelmän eri osa-alueilla ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja hillitsemiseksi. Tavoitteenamme on tutkia sekä teknisiä että taloudellisia ratkaisuja, jotta kuluttajien potentiaali voitaisiin hyödyntää mahdollisimman hyvin päästöttömään energiajärjestelmään siirryttäessä.

BCDC Markkinat -tiimissä teemme kattavaa tutkimusta markkinamekanismeista, jotka edesauttavat vaihtelevan uusiutuvan energian kustannustehokasta integrointia osaksi energiajärjestelmää. Minä keskityn tuomaan kuluttajien roolia monipuolisesti esiin tässä integroinnissa.

…strategisen tutkimuksen tavoitteisiin?

BCDC lukeutuu Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen vastuualueen rahoittamaan Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot -tutkimusohjelmaan.

Väitöskirjassani perehdyn mm. hybridilämmitysjärjestelmien ja kysyntäjoustoratkaisujen käyttöönottoon, jotka liittyvät keskeisesti näiden teknologiamurrosten tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

… laajempaan energiajärjestelmän murrokseen sekä tavoitteisiin hillitä ja torjua ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen uhka. Kotitalouksien – mm. lämmityksestä johtuvalla – energiankulutuksella on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa ja hillinnässä.  Valitsemalla tarjolla olevista pientalojen lämmitysjärjestelmistä energiatehokkaan vaihtoehdon, kotitalous voi vähentää päästöjään merkittävästi.

Lisäksi kotitaloudet voivat kasvavassa määrin osallistua sähkön kysyntäjoustolla energiajärjestelmän resurssitehokkuuden parantamiseen sekä päästöjen ja kustannusten vähentämiseen. Tällä hetkellä vielä varsin vähäinen kotitalouksien kysyntäjousto edistää yleistyessään vaihtelevan tuuli- ja aurinkoenergian kustannustehokasta integrointia energiajärjestelmään.

 

Mitkä tahot ja toimijat voivat hyötyä saamistasi tuloksista?

Kotitalouksien mieltymysten kartoittaminen edesauttaa energiatehokkaiden lämmitysjärjestelmien ja kysyntäjoustoratkaisujen leviämistä. Tieto kotitalouksien mauista ja tottumuksista tarjoaa paremmat lähtökohdat energiaratkaisujen suunnittelu- ja kehitystyöhön.

Tulokseni ovat hyödyksi myös kotitalouksia koskevien ohjauskeinojen suunnittelussa. Lämmitysjärjestelmätutkimuksessani selvisi, että käyttökustannuksiin kohdistuvat politiikkatoimet ovat todennäköisesti tehokkaampia – tähän viittaavat tulokseni, joiden mukaan kotitaloudet ovat herkempiä käyttökustannusten kuin investointikustannusten muutoksiin.

Markkinointi- ja politiikkatoimien suunnittelussa kannustan ottamaan huomioon myös kotitalouksien demografiset tekijät. Tulosten perusteella asuinympäristöllä, koulutuksella, metsänomistajuudella ja tuloilla on vaikutusta lämmitysjärjestelmävalintaan. Kysyntäjoustoratkaisuista kiinnostuneet ovat puolestaan keskimäärin korkeammin koulutettuja ja vanhempia henkilöitä.

 

Väitöskirjasi otsikossa lukee ”valintakoesovellus”. Mitä se tarkoittaa? Mikä tutkimuksessasi käyttämäsi menetelmä oli ja millaisena pidät tätä menetelmää?

On tärkeää, että tutkimuksessa käytetään tieteellisesti tunnustettuja ja asianmukaisia menetelmiä. Käytin kotitalouksien preferenssien tutkimisessa taloustieteessä suosittua valintakoemenetelmää eli valintakoetta (engl. choice experiment).

Valintakokeessa vastaajalle esitettiin lämmitysjärjestelmä- ja kysyntäjoustoratkaisuja koskevia valintatilanteita. Valintatilanteissa valintavaihtoehtoja kuvailtiin eri ominaisuuksilla, joiden tasot vaihtelivat valintavaihtoehtojen välillä. Kuvailin esimerkiksi kysyntäjoustovalintakokeessa joustovaihtoehtoja kuudella ominaisuudella: sähkön myyntisopimus, siirtosopimus, lämmityksen älykäs etäohjaus, käyttösähkön älykäs etäohjaus, hiilidioksidipäästövähennykset ja vuotuinen säästö (€).

Menetelmän selkeänä etuna on sen tarjoama tieto tarkasteltujen ominaisuuksien keskinäisistä suhteista eli ns. vaihtosuhteista, sekä niiden tärkeydestä. Lisäksi menetelmän avulla on johdettavissa rahallinen arvo sellaisillekin ominaisuuksille, joille ei ole olemassa markkinahintaa – tällaisia ovat vaikkapa päästövähennyksen arvo kotitaloudelle. Menetelmä soveltuu myös erinomaisesti hypoteettisten ratkaisujen tutkimiseen, kuten kotitalouksille tarjottavien kysyntäjoustoratkaisujen suunnitteluun.

Väitöskirjassani pääsin kehittämään myös valintakoemenetelmää itsessään. Kehitystyössäni paneuduin siihen, miten yksilöiden kokemat vaikeudet vastata valintatilanteisiin voitaisiin huomioida ja mallintaa valintakokeessa.

 

Haastattelun lopuksi: Mitä ajatuksia tutkijuus herättää? Jatkatko vielä väitöksen jälkeenkin aiheesi parissa? Entä mitä muuta haluat kertoa?

Tutkimuksen tekeminen on innostavaa ja haastavaa. Tutkijan työssä oppii joka päivä uutta niin ympäröivästä maailmasta kuin itsestäänkin. Jatkan työskentelyä BCDC:ssä uusien ja ainutlaatuisten aineistojen sekä kokeilujen parissa. Tällä hetkellä tutkin, mitkä tekijät selittävät aurinkosähköjärjestelmien käyttöönottoa kuluttajien keskuudessa. Koen työni tutkijana erittäin tärkeäksi ja haluan tehdä pitkäjänteisesti töitä ympäristö- ja ilmastoasioiden hyväksi.

Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat olleet tukena ja mukana väitöskirjaprojektissani. Lämpimimmät kiitokseni kanssamatkustamisesta! Erityiskiitokset haluan välittää Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen vastuualueen lisäksi Maj ja Tor Nesslingin säätiölle, Suomen kulttuurirahastolle ja Tauno Tönningin säätiölle väitöskirjatutkimukseni rahoittamisesta.

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan väitöstäni!

BCDC toivottaa Ennille paljon onnea sekä menestystä tuleviin tutkimustehtäviin!

Enni Ruokamo puolustaa väitöskirjaansa Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen Arina-salissa (TA105) perjantaina 22.3.2019 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori Anni Huhtala Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) ja kustoksena professori Rauli Svento Oulun yliopistosta.

 

VÄITÖSKIRJA (PDF-kokoteksti) 

Oulun yliopiston väitösilmoitus

Tiedote / STT Info: Väitös: Kotitalouksien energiatavan valinnat merkittäviä ilmastonmuutoksen torjunnassa 

Lue myös Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun uutisista ja Oulun yliopiston BCDC Energiablogista 

 

Kuva ylh.: Kati Leinonen; kuva alh.: iStock

Enni Ruokamon jälkeen BCDC:ssä väittelee ICT-tiimin Florian Kühnlenz.
Seuraa väitöshaastatteluja ja -uutisointia!